Muutoksen tuulia

Nyt minä olen sitten ihan oikeastikin kaksivuotias! Viimevuotiseen tapaan Oma ihminen tuli miehensä kanssa käymään ja sitten poseerasin kameralle. Oma ihminen harkitsee kuulemma jo, että lakkaisi kutsumasta minua kääpiöksi, kun kuvissa näytin niin isolta. Hah, sen päivän kun kuulisi. Oikeasti minä tosin olenkin vielä ihan hyvin ihmisen kainaloon mahtuva.

Mutta synttäripäivänäni tapahtui kauheita, nimittäin auto tuli ja vei Isoveljen pois! Nyt olen taas ihan yksin, mitä nyt tallissa näkyy muita hevosia ja jos seison tarhassa ja katson lantalan yli, näen muut. Mutta muuten kukaan ei tule seuraksi, vaikka kuinka huutelen ja koitan kertoa, että unohditte tuoda minulle kaverin. Kaiken kukkuraksi sain uuden kodinkin, kun muutin Isoveljen vanhaan karsinaan. Nyt minulla on näköala tarhaan ja vähän enemmän tilaa kuin vanhassa karsinassani. Hetken taitaa kestää, ennen kuin totun näihin uusiin järjestelyihin!

Alla tyylinäytettäni tältä päivältä. Tallikaveri kehtasi lähteä kentältä kauemmaksi, ja kun oikein kauan laukkasin, niin tulihan se taas takaisin näköpiiriini!