Kesä ja kärpäset (tai ainakin sääsket) ovat täällä taas! |
Kisoista rohkaistuneena ilmoitin meidät valmennukseen kokonaan toiselle paikkakunnalle parin viikon päähän. Saapa nähdä miten Daisy jaksaa kahtena päivänä matkat ja tunnin, mutta ainakin asiantuntevaa lastausapua on saatavilla toisessa päässä, jos neiti päättääkin alkaa kysellä, onko edelleen pakko!
Kesälaidun kasvaa silmissä ja olenkin koittanut totutella Daisya vihreään joka päivä, koska jos kelit jatkuvat tällaisena, niin laidunkausi on aivan nurkan takana!
Daisy alkaa selvästi aikuistua, ruoka maittaa jo paljon paremmin kuin juokseminen. Toki edelleen välillä kuppi keikahtaa nurin kun sääsket hyökkäävät, ja sitten juostaan pari kierrosta pukkilaukkaa ja töristään päälle. Ainakin siitä saa hienoja kuvia!
Ilmeisesti itikat alkoivat pidemmän päälle ahdistaa tuulesta (9m/s) huolimatta, koska minun ei tarvinnut kuin sanoa "noniin, jokos mennään" ja kävellä portille, kun Daisy käveli luokse kaikesta syömättä jääneestä ruohosta huolimatta. On se aika <3
Kännykkälaatua alkuun |
Daisyn syödessä on aikaa punoa vaikka voikukkaseppele. Kuvausrekvisiitta päätyi sittemmin parempiin suihin. |
Neiti herkkänahka sai edellisestä riimusta korvantaustansa melkein rikki, mutta fleecellä paikkaamme sen! |
Sääsket eivät lähde, vaikka kuinka pukittaa. |
Ilme on samanlainen kuin omistajallaankin: eivätkö nämä verenimijät voisi jo kuolla sukupuuttoon? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti