Jalan parantelua

Nyt olen vihoin päässyt takaisin ulkoilemaan! Mutta vieläkään en ihan koko päiväksi vaan pari kertaa päivässä joksikin aikaa. Jalkakaan ei enää ole kipeä, vaikka on se vielä turvonnut ja ihmiset pitävät siinä sidettä koko ajan.

Tässä olen jo tyytyväisenä ulkona side jalassa

Matkan jälkeen vietin aika monta päivää karsinassa, pari kertaa päivässä talli-ihminen vei minut pienelle kävelylle ja oma ihminen kerran illassa. Kylmää sain jalkaan aamuin ja illoin ja ruuan (jota sain niin vähän että ne kuivat leipäpalat ja porkkanatkin alkoi maistua ja itse asiassa huomasin että ne olivatkin tosi hyviä!) sekaan oli sekoitettu jotain jauhetta. Kipu- ja tulehduslääkettä, sanoivat ihmiset. Jalka oli kipeä edelleen kunnes yksi aamu kävelyllä talli-ihmisen kanssa paine hellitti äkkiä. Talli-ihminen tosin vaikutti aika järkyttyneeltä kun se tapahtui, kavion ja jalan yhtymäkohdasta tuli mätää ja verta ihan kunnolla. Mutta olo helpottui heti ja kävely oli sen jälkeen paljon mukavampaa. Sen jälkeen joka päivä oma ihminen ja talli-ihminen ovat ruutanneet haavaan jotain nestettä ja käärineet kavion ympärille siteen. Väittävät että ovat jo tosi hyviä keksimään uusia kiinnitystapoja, jotta side pysyisi kavion ympärillä ja sanovat että onpa hyvä, että vaivan syy olikin vain kaviopaise. Silti muutaman päivän päästä tuosta tapauksesta kävi yksi ihminen pistämässä minua taas ja parin päivän päästä siitä tuli taas uusi ihminen pistämään ja tutki jalkaa. Oma ihminen oli tyytyväinen kun minut oli nyt rokotettu, mutta minä en ollut kyllä yhtään tyytyväinen. Tuo pistäminen on kamalaa!

Nyt sitten odotellaan että haavasta lakkaisi tulemasta mätää ja haava menisi umpeen. Minua se ei tosin huoleta yhtään, pääasia on että saan olla ulkona Kaverin kanssa syömässä heinää!